2017-06-10

Kesäimellyksiä

Toukokuun lopussa, kesäkuun alussa on muutaman mittainen viikon tainomainen jakso Suomen lyhyessä kesässä kun kaikki on vihreää, on ehkä jopa vähän lämmintä eikä ole itikat kuvaajaparan kimpussa. Tältä kesältä tuo jakso loppui eilen — OFF-suihkepullo tyhjeni illalla puoliksi ihan vaan rantakiviä kuvaillessa. Saatanan itikat, noita ilmestyi miljoonittain melkeinpä yhdessä yössä. Kuvausrauhaa edistävien olosuhteiden lisäksi on etsivälle tarjolla vielä jotain nättiä: koivut ovat juuri puhjenneet lehteen. Koivun lehdet ovat tuoreina melko kellertäviä ja läpikuultavampia kuin myöhemmin kesällä. Varsinkin auringon paistaessa koivumetsän läpi, ovat värit parhaillaan todella herkulliset eikä myöhemmän kesän suuri ilmankosteus haittaa vielä telekuvaamista (vaikka se yöllä kyllä hyvältä näyttääkin, kieltämättä).

Auringonlaskun viime säteissä paistattelevaa koivumetsää Mutkitteleva polku harjun laella

Tämän kuvaparin parempi puolisko ei siis ole otettu ruskan aikaan, vaan tuossa toukokuun viimeisellä viikolla. Auringon viime säteet paistavat vielä tuolta sivulta koivun ylimpiin latvuksiin ja tekevät maisemaan kivan väriliu'n latvojen tulisesta oranssista tuoreeseen vihreyteen. Juuri näitä kuvia varten kävin noita Siilin horisonttimestoja ihmettelemässä, pitää kuvata korkealta ja useimmiten kaukaa.

Koivuja, koivuja, koivuja

Sitten vähän klassisempaan aiheeseen, nimittäin rantakiviin ja auringonlaskun suuntaan liukuviin pilviin. Tunnustan heti, ostin 15-millisen Irixen ja siihen melkein mustan harmaasuotimen kokolailla näitä kiviä silmällä pitäen. Joten rantakiviä tulee nyt koko rahan edestä ja takaa.

2017-06-09

Pieni focus shift -tutkielma (päivitetty)

Ulkona aurinko paistaa ja linnut visertää. Mikäpä parempi tapa viettää kaunis kesäpäivä kuin kotosalla kamarunkaten?

Tämä testi alkaa Samyangin 135-millisellä, jonka jostain arvostelusta (saattoi olla tämä revikka) jäi mieleen maininta tarkennusalueen siirtymisestä himmennettäessä. Kuvailen pingpongilla useimmiten aukko levällään joten efekti on jäänyt minulta huomaamatta, mutta kyllähän tuo tarkennustaso nyt selvästi liikkuu himmennettäessä täydeltä aukolta. Mutta mikä mielenkiintoisinta, muuttaa tarkennustaso myös muotoaan?! Kolmen aukon himmennyksen jälkeen ollaan jo ihan soirolla, keskellä "taso" venyy selvästi kamerasta kauemmaksi kun vasen reuna pysyvä aloillaan ja oikea reuna vetäytyy kohti kameraa. Nämä Samyangit on kyllä aina mielenkiintoisia tapauksia optisesti, 135-millinen ei tee poikkeusta. Animaatio on yhden aukon välein.



Tuo oikean reunan kaartuminen kohti kameraa näkyy testikuvissa, mutta varsinaisessa käytössä tuo ei ole haitannut. Tosin, kerran tein silleen tyhmästi että tarkensin tähtitaivaskuvan väärin (30 asteen pakkanen pistää tekemään typeryyksiä), vain tuo alanurkka oli fokuksessa. Virhettä ei pienessä kuvassa huomaa, mutta pikseli pikseliltä tarkastellessa tähdet olivat pieniä kiekkoja, eivät pisteitä kuten kuuluu.